Heikki Korpela

Rullahiihtoon liittyviä haastatteluja foorumin toimesta.
Rullamedia
Viestit: 12
Liittynyt: 17 Touko 2018, 23:12

Heikki Korpela

Viesti Kirjoittaja Rullamedia » 19 Touko 2018, 08:51

Heikki Korpela on 27-vuotias Norjassa harjoitteleva Pyhäjärven Pohtia edustava ammattihiihtäjä. Tavoitimme Heikin Lillehammerista jossa on lähtenyt käyntiin jo kolmas treenikausi. Heikki halusi olla mukana saamassa näkyvyyttä uudelle foorumillemme, tässä Heikin mietteitä harjoittelun ja rullahiihdon ympäriltä:

Uusi harjoituskausi alkanut ja olet jälleen Norjassa. Sää on ilmeisesti suosinut sielläkin. Mitä tykkäät ja miten sinulle sopii helteellä harjoittelu ?
Kyllä, +27 C oli tänään lämpöä ja harjoituskausi menossa viidettä päivää. Halusin pitää kunnon tauon ja varmistaa että loukkaantumisen rippeet ei häiritse enää harjoittelua. Helle sopii äärettömän hyvin. Kroppa toimii ja ottaa vastaa harjoittelua jopa enemmän kuumalla kelillä. Joillakinhan se toimii päinvastoinkin ja treeni on vaikeaa eikä kesäharjoittelu tehoa. Siinä on paljon henkilökohtaisia eroja.

Viime harjoituskauden lopulla tuli nilkkamurtuma joka pilasi kilpailukauden. Kuitenkin jo Taivalkosken SM-kisoissa keväällä kulki hienosti ja sait pronssimitalin viestistä Pyhäjärven Pohdin joukkueessa sekä loistavalla hiihdolla hopeaa viidelläkympillä. Minkälainen merkitys näillä kisoilla ja mitaleilla oli sinulle ?
Kyllähän se rentouttaa kun menestystä tulee mutta enemmänkin se ehkä vaikutti taustajoukkoihin ja oli heille tärkeää. Itellä usko omaan tekemiseen on ollut koko ajan vahvaa. Olin varautunut siihenkin että keväällä ei vielä menestystä tulisi loukkaantumisen vuoksi joten siinä mielessä se oli positiivista.

Miten rullahiihto Norjassa, onko kenties rullahiihto enemmän siellä koko kansan laji kuin Suomessa missä rullilla hiihtää lähinnä ammattilaiset ja kovimmat aktiiviharrastajat ?
Lajihan on täällä moninkertainen verrattuna Suomeen. Mitä olen keskustellut täällä niin aina ei ole ollut niin. Kun täällä alettiin järjestää 2000-luvun alkupuolella kesäkisoja esim. Toppidrettsveka ja Blinkfestivalen, niin laji sai näkyvyyttä ja on todella suosittu tv-laji. Kisojen jälkeen rullahiihtokouluihin tulee aina paljon uusia harrastajia ja kisat ovat isoja tapahtumia.

Minkälaista osaa rullahiihto näyttelee sinulla harjoituskaudella, määrät on kuitenkin suuria ?
Määrät on suuria joten kuormaa täytyy myös jakaa. Juoksua on paljon mutta myös rullahiihtoa tietenkin, vapaalla, perinteisellä, tasatyöntöä ja kohdennettuja harjoituksia. Yksittäisenä harjoitusmuotona rullahiihto on kuitenkin tärkein ja se että olosuhteet on kunnossa. Norjassa harjoittelu mahdollistaa pitkien nousujen käytön ja sitä kautta pystyy myös kehittämään hapenottoa erilailla kuin kotimaassa.

Miten näet rullahiihdon vaikutuksen tekniikkaan maastohiihdossa ? Itse olen kokenut että vapaan tekniikkani on parantunut aikalailla rullahiihdon myötä. Rullahiihto on kuitenkin peruskuntoilijalle sen verran haastavaa että se pakottaa keskittymään myös tekniikkaan.
Rullahiihdossa pystyy kehittämään tekniikkaa kyllä mutta kun mennään ihan viimeistelyyn niin rullahiihtotekniikassa on myös vivahde-eroja verrattuna lumella hiihtämiseen, joten se mahdollistaa myös tekniikkavirheiden syntymisen. Itsellä oli viime kesänä tekniikkaprojekti rullahiihdolla mutta se vaatii paljon kontrollia että tekniikka kehittyy oikeaan suuntaan. Jos hiihtää yksin paljon määrää ilman kontrollia niin on hyvin mahdollista että muodostuu tekniikkavirheitä joiden kanssa tulee kisakaudella hankaluuksia.

Vapaa ja perinteinen. Suomalaiset tunnetaan perinteisen spesialisteina, siirtyykö tämä myös rullille ja mistä tämä ylipäätään johtuu ?
Varmasti lähtökohtaisesti suurin syy että suomalaiset ovat parempia perinteisessä löytyy juuri harjoitusmaastosta ja pitkien kuokalla hiihdettävien ylämäkien puutteesta. Jos ei ole tarpeeksi pitkiä jyrkkiä ylämäkiä, hiihto on helposti pelkkää wassberg-tekniikalla mentävää, vapaassa kuitenkin jalkojen rooli korostuu. Perinteinen on sitten paremmin harjoiteltavissa juoksuharjoituksilla joihin maastoja on helpompi löytää. Itselläni muutto Norjaan ja harjoitusmaastojen muuttuminen on parantanut selvästi ylämäkihiihtoa.


Itse pidän rullahiihdossa paljon siitä että luisto on aina sama. Loput on hiihtäjästä kiinni. Lumella se luisto ja olosuhteet aiheuttaa enemmän muuttuvia tekijöitä. Mitä itse olet mieltä ?
Kyllä se on miellyttävää, onhan siinä oma mukavuutensa kun ei tarvitse voiteluun keskittyä ja yhteistreeneissä tietää että ollaan tasavertaisia kaluston puolesta. Ja onhan harjoittelussa tällainen vivahde-ero että harjoittelun rasitus on enemmän kontrollissa, voit päättää milloin otat kevyet ja milloin raskaat rullat alle. Pystyn ite ainakin treenaamaan enempi, ei tule niinkään olosuhdevaikutuksia. Kesällä on myös nopeampi päästä harjoituksiin, lumelle täytyy kulkea hiukan pidempään.

Välinepuolesta; millä kalustolla hiihdät ? Rullahiihtohan on myös vahvasti välineurheilua ja voisiko jopa sanoa että rullahiihdossa hyvän ja huonon suksen ero on vähintään yhtä suuri kuin talvikalustolla.
Norjassa harjoitellaan paljon kotimaisilla välineillä, IDT ja Swix suksilla ja kun Norjalaisten kanssa treenaa niin se ohjaa myös käyttämään samanlaista kalustoa. Lisäksi käytössä on vapaalla Suomalainen Marwe, jonka otan yleensä alle erityisesti kun keli on märkä. Perinteisessä sitten Swix ja IDT, joissa on hyvä hiihtotuntuma, kyllä hyvä tuntuma on Marwenkin suksissa. Ite oon näitä kolmea merkkiä käyttänyt. Se vielä välinepuolesta että suosittelen käyttämään erilaisia rullia niin se simuloi talvellakin vaihtuvia olosuhteita ja erityisesti vapaan suksien eri pituuksilla voi myös vaikuttaa hiihtoon.

Rullahiihtoratoja on tullut lisää kotimaahan, esim. viime vuonna Vöyrille laajamittaisempi ja Jalasjärvelle pienempi. Suunnitteilla on rata myös Taivalkosken Taivalvaaralle. Mitkä radat tai paikat ratojen ulkopuolella ovat suosikkejasi ?
Tarpeeksi vaativia ratoja huipuille ei tahdo olla. Ne on juuri niitä wassulla mentäviä ratoja. Vöyrillä en ole käynyt mutta voisin kuvitella että siellä on saatu riittävän vaativa rata myös huipuille. Kontiolahdella on myös hyvä ylämäki harjoitteluun. Monesti parhaimmat paikat ovatkin ratojen ulkopuolella, Syöte oli oma suosikkini kotimaassa vielä treenatessani. Siellä oli tarpeeksi ylämäkiä sekä mahdollisuuksia eri suuntiin ja hyvä asfaltti. Taivalkoskelle jos rakennetaan rata niin se on haastellista saada siitä sekä kuntoilijoille että huipuille sopiva. Jos radasta tulee hyvä niin yhdessä Syötteen läheisyyden kanssa siitä voisi tulla ykköspaikka rullahiihdolle Suomessa.

Miksi huippuhiihtäjät eivät käytä suojia edes polvissaan ? Joka kausi tulee uutisia että joku on kaatunut ja loukkaantunut. Viime kaudella ainakin Sundby loukkaantui pahemmin rullasuksikaatumisen myötä.
Polvisuojien käyttö rajoittaa jonkin verran polvikulmaa ja se alkaa häiritä hiihtotuntumaa. Kovissa vauhdeissa vammat yleensä sitten tuleekin muualle. Itelläkin on ollut pari kertaa tikit leuassa kaatumisten myötä. Kaatumisia tapahtuu kuitenkin aika harvoin ja varmaan porukka unohtaakin että näin voi käydä. Kypärä on kuitenkin aivan ehdoton ja tärkein asia.

Mitä muuta haluaisit sanoa rullahiihdosta ja sen kehittämisestä Suomessa ?
Toivoisin että kehitettäisiin Norjan mallin mukaan esimerkiksi rullahiihtocup kesäkisoille, olisi kolme-neljä kisaa ja osa kilpailuista vietäisiin ihmismassojen lähelle. Ihmiset huomaisivat näin että kyseessä on hauska laji jossa mennään kovempaa kuin talvella ja onhan se esimerkiksi Blinkfestivalenin katuhiihto melekoista miekkailua, sauvoja katkeaa valehtematta kymmeniä ja kisat on katsojaystävällisiä. Hiihtäjien ja hiihdon kehityksen kannalta se olisi hyvä ja laji tulisi enemmän ympärivuotiseksi. Norjassa maajoukkuehiihtäjillä on myös velvoite osallistua johonkin kesäkisaan, näin saadaan huiput paikalle ja ihmiset kiinnostuneiksi. Myös Ruotsissa on kehitetty tätä mallia, mielestäni Suomi on pohjoismaista tässä hiukan jäljessä.

Rullahiihto.fi kiittää haastattelusta Heikki Korpelaa ja toivottaa hyvää kesää ja tulevaa kautta !